Kotinsa kaltainen

Kuka on Johanna Lundán? Esimerkiksi työtittelini, koulutukseni ja JC-kokemukseni ovat osa minua, mutta haluan kertoa teille Johannasta näiden kaikkien takana. Olet varmasti kuullut joskus kysymyksen, jossa kysyjä pyytää kuvaamaan itseäsi esimerkiksi eläimenä. Jos minun pyydettäisiin kuvaamaan itseäni ja kertomaan ”todellisesta ”minästäni, kuvastaa mielestäni oma kotini hyvin minua ihmisenä.

Asun Lempäälässä, luonnon rauhassa, kuitenkin hyvien liikenneyhteyksien varrella. Naapureita ei ikkunoistani näy ja pihamaallani tepastelevat niin peurat, ketut kuin rusakot. Töihin Lempäälän keskustaan ja lähikauppaani Ideaparkkiin ajan kotoani noin viisi minuuttia.

Ostin taloni vuonna 2010 hieman jopa sattumalta. Tutuntuttu kauppasi taloaan, jolle ostajaa ei ollut löytynyt. Tartuin haasteeseen ja niin päädyin suuuuuuren remonttiprojektin keskelle. Jokainen remonttia tehnyt tietää, että harvemmin remontti sujuu niin kuin oli alun perin ajatellut. Näinhän kävi myös minulle. Remontti venyi kahdesta kuukaudesta reiluksi puoleksi vuodeksi. Projekti oli erittäin rankka, mutta kasvatti minusta täysin uudenlaisen – vahvemman –ihmisen, joka ei lannistu vastoinkäymisistä eikä anna periksi. Projekti osoitti myös, että unelmistaan tulee pitää kiinni ja tehdä töitä niiden eteen.

Vaikka viihdyn ihmisten parissa, osa minusta haluaa välillä ”erakoitua” omaan kotiin rentoutumaan ja lataamaan akkuja. Kaipaan tilaa ympärilleni ja fyysistäkin tilaa kotonani riittää. Minulle kotini on rentoutumispaikka, jossa muun maailman vilske jää ulko-ovelle. Sisimpäni huutaa valoa ja valoisuutta. Tämän vuoksi kodissanikin verhot ovat aina auki ja talo on täynnä mitä erilaisimpia valaisimia. Monilla sisustajilla on joku heikko kohta ja minulle se on erikoiset valaisimet, joita metsästän maailman ääristä. Pystyn aina kerta kerran jälkeen hämmästyttämään sähkömiehen ostoksillani.

Yhdessä tekeminen sekä perhe ja yhteisöllisyys kulminoituvat myös kodissani. Remonttiprojektini ei olisi varmaankin ikinä valmistunut ilman isääni, äitiäni, siskoani ja veljeäni. Pikkuveljeni rippijuhlat järjestettiin kodissani ja juhlapäivä pisti koko perheemme puhaltamaan yhteen hiileen, jotta remontti saatiin ajoissa valmiiksi. Totta kai valmiista kodistani olemme myös yhdessä nauttineet. Vietämme leffa- ja saunailtoja sekä laittelemme ruokaa yhdessä.

Kotini sisutuksessa persoonallisuus ja kekseliäisyys yhdistyvät. En kaipaa katalogikotia vaan juuri omannäköiseni kodin, jossa tavaroilla ja esineillä on selkeä tarkoitus ja ne kertovat omaa tarinaansa. Tuunaaminen on yksi lempiharrastukseni, joka myös herättelee entisestään luovuuttani. Tämä tukee myös uusiokäyttöä ja vähentää kertakulutusta. En pelkään sisustamisessakaan olla oman tieni kulkija. Trendejä ei tarvitse seurata vaan niitä pitää pikemminkin luoda. Epätavalliset, mutta toimivat, ratkaisut ovat osa minua.

Minulle kotini on ollut suuri kasvun paikka ja kenties yksi elämäni hienoimmista saavutuksista. Suhde tuohon talooni olisi varmasti erilainen, jos verta, hikeä ja kyyneleitä ei tämän unelman eteen olisi vuodatettu. Paljastan teille kuitenkin ”ei niin salaisen” salaisuuden – pääni pursuaa jo uusia ideoita ja kaipaan uutta remonttihaastetta. Onneksi nyt ajatukset on voinut fokusoida nuorkauppakamaritoimintaan niin talokuumetta on ollut helpompi hillitä.

Pilkahduksen aidoista aidompaan Johannaan, mitään peittelemättä, saat kurkkaamalla kotiini tästä klikkaamalla.